Frisbeegolf

Frisbeegolf on rento harrastus, jonka säännöt on nopea oppia. Sitä voi pelata yksin tai porukalla. Alkuun pääsee jo muutamalla kiekolla ja esimerkiksi erillisestä frisbeegolfkorista on toki etua, mutta kelvollisen kentän voi pystyttää omalle takapihalle tai puistoon ilman sitäkin. Frisbeegolfissa tavoitteena on saada frisbeekiekko maalikoriin mahdollisimman vähillä heitoilla. Peliväylä aloitetaan heittämällä avausheitto. Seuraava heitto suoritetaan aina siitä paikasta, mihin edellinen heitto pysähtyi. Väylä on pelattu loppuun, kun frisbee on maalikorissa ja tämän jälkeen siirrytään seuraavalle väylälle. Frisbeegolfrataan kuuluu yleensä 9 tai 18 väylää. Pelin on voittanut se pelaaja, joka on kiertänyt koko radan vähimmillä heitoilla. Frisbeegolfissa väylien pituudet vaihtelevat viidestäkymmenestä metristä aina kolmeensataan metriin. Pelin edetessä frisbeetä vaihdetaan pelitilanteen mukaan, sillä eri heittoihin sopivat erilaiset kiekot. Frisbeegolfkiekot jaotellaankin draivereihin, lähestymiskiekkoihin ja puttereihin. Frisbeen lisäksi heittoihin vaikuttavat myös heittotavat, joita ovat esimerkiksi rystyheitto ja kämmenheitto.

Frisbeegolf soveltuu kaikille ikään tai kuntoon katsomatta. Riittää että on intoa kokeilla lajia! Lisäksi halusta ulkoilla yhdessä toisten kanssa ei ole ainakaan haittaa. Oletpa sitten sohvaperuna tai himourheilija, voi lajista nauttia yhtä lailla.

Ensimmäisenä on yksinkertaisesti hyvä miettiä halutun heiton pituutta. Tämä määrittää kannattaako valita putteri, lähestymiskiekko vaiko draiveri. Muita tärkeitä kriteereitä ovat kiekon istuvuus käteen sekä muovin tuntuma. Lisäksi kiekon muotti, joka määrittää kiekon lentoradan sen irrotessa puhtaasti heittäjän kädestä, on hyvä huomioida.

Putterit soveltuvat hyvin lähipeliin eli puttaukseen ja lähestymiseen. Lyhyet matkat sujuvat mukavasti, kun hallitsee putterin lentoradan, joka on usein hyvinkin suora.

Lähestymiskiekko eli midari lentää hyvin samankaltaisesti kuin putteri, mutta kiekosta riippuen heittoon saa helposti noin 20-30 metriä lisää lentomatkaa. Näitä käytetäänkin keskimatkan heittoihin, kun halutaan lähestyä koria. Käytetään yleensä 50-100 metrin heittoihin pelaajista riippuen.

Kuten golfissa, niin myös frisbeegolfissa draivereita käytetään pitkän matkan heittoihin. Draiverit voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri ryhmään, joita ovat väylädraiveri, kontrollidraiveri ja pituusdraiveri. Draiverit eli pitkän matkan kiekot ovat todella nopeita ja tarvitsevat tilaa heiton S-malliselle lentoradalle. Ne tarvitsevat kovan lähtönopeuden lentääkseen puhtaasti ja pitkälle.